Ylistys on siitä ihmeellinen juttu ,että sen merkitys on aina ollut suuri raamatussa. Ylistys on avain siihen,että katseemme siirtyy ja kiinnittyy yksin kristukseen. Ylistyksen päämäärä esim. Kokouksissa on saada koko Jumalan kansa valtaistuimen eteen. On upeeta kun hänen lapsensa asettuvat Jumalan eteen ja antavat isän tulla ja koskettaa jokaista omalla yksilöllisellä tavalla.Kun ylistys yltää siihen ,että itse kuningas saapuu paikalle ja hänen annetaan kohdata omiaan niin kuin hän haluaa ja ilman kiirettä on minusta päästy ylistyksessä siihen mihin se on luotu.Jumala haluaa aina meidän menevän kaikkein pyhimpään ja olemaan siellä.
Ps.22:4 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
Jumala asuu kansansa kiitoksen keskellä.
Jos ajattelisin asiaa oikein yksinkertaisesti,niin jos kokouksessa annamme ylistyksen mennä palvontaan ja kun pääsemme kirkkauteen katkaisemme siihen ,on kuin jeesus astuisi kotiimme ja juuri kun hän asettuu viereemme kohtaamaan meitä me sanomme ,kiva kun tulit.Istumme vain siinä katsomme ,että siinähän on ja siihen hän tuli,ilman että annamme hänen koskettaa meitä. Ottaa meidät kainaloonsa ja osoittaa meille rakkautta.
Kun kerran Jumala asuu kansansa kiitoksen keskellä,niin astutaan sisään ja asetutaan asumaan siinä hänen kanssaan,eikä vain nopeasti tervehditä ovella. Istutaan ja aterioidaan, asetutaan taloksi ,pysyviksi vieraiksi. Pikaravintoloita tässä maailmassa riittää,ei tehdä Jumalan kohtaamisesta Hesburger reissua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.