maanantai 15. helmikuuta 2016

Kaikkiko ???

Et tyydy ennen kuin saat kaiken, mä olen sun
et tyydy ennen kuin saat kaiken, mä olen sun

Sinut sinetöin sydämeeni ja käsivarteeni 
Niin väkevä kuin kuolema tuima rakkautesi hehku on
ei suuret vedet sitä sammuta

Oo tuli sisimmässäni
oo liekki sydämessäni
oo tuli sisimmässäni , kunnes yhtä olemme


Kun aloin laulamaan tätä laulua,elämäni alkoi muuttua ...

On helppoa sanoa Jumala saat kaiken, saat kaiken ! Se on meidän sydämemme huuto joka hetki Jumalan puoleen. Se on ikäänkuin istutettu meihin ja henkeemme kun annoimme elämämme Jumalalle.

Mitä sitten kun elämä alkaa muuttua ? Mitä sitten kun on aika luopua ?
Olen joutunut tässä viimeisen vuoden aikana kohtaamaan uutisen terveydentilastani. Minun on täytynyt ikäänkuin kohdata se ,että JOS JUMALA EI MINUA PARANNA joudun sopeutumaan elämääni uudella tavalla. 

Minun suurin rakkaus on on ollut Jumalan ja perheen jälkeen koirat ja sen kautta tulleet harrastukset. Se oli Jumalan työväline mm. parantaa ja eheyttää minua syvästä masennuksesta. Se on ollut kuin tuki keppi vuosien ajan. Nyt kuitenkin tulin hetkeen jossa jouduin pikkuhiljaa luopumaan siitä kaikesta... 
Vaikka Jumala puhui siitä jo pitkään , niin en ollut siihen valmis. Minä halusin pystyä ja kyetä ! Viimeiseen asti yritin ja koetin ja taistelin kipuja vastaan ( ihan fyysisiä) . Olen ollut vihainen itselleni,olen kantanut syyllisyyden taakkaa ja olen ollut vihainen Jumalalle,että miksi minä,miksi minä en voi olla terve ja kykenevä ! MIKSI ET PARANNA MINUA !!!

Kipeidenkin viimekuukausien aikana olen joutunut opetteleemaan uutta tapaa toimia omista kivuistani huolimati. Olen joutunut armahtamaan muita ja ennen kaikkea itseäni joka on kaikista raskainta ! 
Silti olen Jumalan rakastettu ja hänen valittunsa viemään omalla kutsullani Jumalan valtakuntaa eteenpäin. 

Yleensä muutokset tietävät uutta ! Kun yksi ovi sulkeutuu avaa Jumala toisen oven ! Jumala ei koskaan jätä tyhjänpäälle.Hän jo näkee elämme eteenpäin paljon pidemmälle kuin me itse. 


Jumala kysyy kaiken keskellä LUOTATKO luotatko,että kaiken tämän kivun keskellä on uutta. Uskotko,että sinä kestät tämän yhdessä minun kanssani ? Uskotko,että tämä avaa sinulle tien ahtaasta avaralle ? Uskotko ,että vielä jonain päivänä näet sen suuren siunauksen mikä syntyi kovimman kivun ja luopumisen keskellä ? 

Jälleen joka päivä ja joka hetki ja sekuntti tartun sinun käteesi Jumala. En näe nyt sitä, mitä olet avaamassa, en joka hetki pysty edes kivultani luottamaan,mutta Jumala sinä näet kuinka joka hetki kurkoitan kohti kättäsi ja minä sydämessäni tiedän ,että et ole edes irroittanut kättäsi minun kädestäni.

Kun omat jalat eivät kanna nyt , sinä kannat ! Kun sydämeni itkee ja mieleni huutaa ettei tämä ole totta,ei tämä ole oikein , kun huuleni huutavat yön yksinäisyydessä MIKSI ??? 


Sinä olet siinä , sinä olet etkä katoa !!! Ja saan huomata,että tässä me olemme yhtä sinä ja minä Jeesus !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.