Naisvuoren näkymiä .

Sunnuntaina sain olla Mikkelissä palvelemassa :) . Iltapäivä ennen kokousta alkoi ystävän tapaamisella naisvuorella . Aivan upeat näkymät avautuivat eteeni . Minulle oli oikeastaan yllätys ,että kaupunki voi näyttää niin kauniilta kesällä . Itse kun asun maaseudun rauhassa , vaikka kaupungin kasvatti olenkin , niin olen jo täysin "heinähattu"  ;) . Rakastan rauhaa ja hiljaisuutta . Nyt varsinkin työskennellessäni asiakaspalvelussa olen huomannut melkeimpä elinehdoksi itselleni maalla asumisen ja sen tuoman rauhan ja hiljaisuuden . Opiskelen samalla kun olen töissä . Koulussa olo ei minulle ole niinkään tuskaa, koska siellä voin melko huoletta vaipua omiin ajatuksiini kesken tunninkin . Oikeastaan olen opetellut mainion tekniikan olemalla omissa oloissa , niin ettei sitä kukaan huomaa. Pystyn poimimaan sanoja sieltä täältä vaikka en kuuntele ollenkaan, koska se takaa pelastautumisen siltä kiusalliselta hetkeltä kun joku kysyy ,"vai mitä mieltä olet"  tai "kuunteletko sinä " . Muistan heti avain sanat ja voin koota niistä välttävän vastauksen , joka pelastaa nahkani jälleen :) . Oikeasti musta tulisi aika vaivattomasti erakko . Olen siihen ollut aina taipuvainen . Rakastan omaa aikaa ,sillä silloin olen myös erityisen herkkä kuulemaan Jumalan puhetta.

Jos multa kysyttäs missä olen viettänyt ihmeellisimmät hetket Isän (Jumala) kanssa, niin kyllä ne on ne hetket, kun koirien kanssa kuljetaan luonnossa ja ihmetellään sen kaunutta . Sitä kauneutta ei voi kukaan kopioida .Se on aina uutta .Mikään kohta ei näytä samalta seuraavana päivänä .Joka hetki Isä luo uutta . Sitä mä hengitän itseeni, sitä uudeksi luovaa henkeä .

Pienenä saatoin lähteä kävelylle eksymäti metsään .Mulla on aina ollut järkähtämätön suuntavaisto ja näkömuisti. Lapsena aiheutin jopa kauhun kokemuksia äidille karatessani sanaakaan sanomati "pikku lenkille" . Vietin paljon lapsuudessa aikaa mummolassa , maaseudulla .Mummolassa oli niin uskomattoman kaunis luonto, joki , peltoja ,kiviä ,kukkasia jne... se kaikki oli lapsen silmissä jotain hurmaavaa. Nyt kun en mummolassa usein enään käy , on nuo muistot tulleet yhä rakkaammiksi.Voi kuinka kaipaan mummoa ja pappaa , he ovat jo edesmenneet :( .Luulen , että heiltä sain tämän rakkauden maaseutuun .

Niin paljon voimme saada perintönä , niin hyvää kuin pahaakin . Mutta kaiken sen pahan voimme katkaista Jeesuksenristintyön kautta . Meidän ei tarvitse olla sidottuja kuin hyviin muistoihin ja asioihin . Onneksi minulla oli rakastavat isovanhemmat .